Tässä sitä vietellään loppiaista kotosalla -päivälomilla, eli kuudelta osastolle ja huomen aamulla taas takas kotii.
Aivan, tuossa ei ole mitään järkeä. Sain monta päivää nauraa sille kuinka ihmeellisesti tätä kotona oloa on rajotettu c': kaikenkaikkiaan..
Tosin hyvä että pääsee kotiin ees vähäks aikaa.. Vaikkei tää kaikki ramppaamine paikasta toisee ja sen tietämine et joutuu takas osastolle jokatapaukses auta paljoakaan tähän kauan olleeseen kiireen tunteeseen..
Jokatapauksessa! Kirjottelen nyt kolmatta blogi-tekstiäni ja ideat on jo lopussa. -ei vaineskaan
Oonpi alkanu puhua muille nuorille tuolla osaston oloissa, yllätys yllätys.
Siellä on huomattavastikkin mukavampaa kun on juttelukavereita ja tyyppejä jotka tuntee ja joiden kanssa voi hengata muuten aivan paskassa paikassa. Tosin se että heti kun tutustuu johonki ni tyyppi lähtee jo seuraval viikol antaa taas lisää aihetta ärsyyntymiseen..
Tällässes noidankehässähä me kaikki eletään, loppujenlopuksi. c:
Ja teille KAIKILLE jotka asutte kotona ja ajattelette että elämä on kusesta;
Huomatkaa kaikki unohdettu! On ihmisiä jotka asuu sairaalassa, olkaa kiitollisia siitä että teillä on koti!
Ja jos ette ole tyytyväisiä kotiinne menkää asumaan sairaalaan ja kattokaa itte missä viihdytte paremmin..
Toki kuitenkin kaikissa maailman paikoissa on hyvät sekä huonot puolensa, kyse on vain siitä minne itse kuuluu, missä tuntee itsensä turvalliseksi ja hyväksi, missä viihtyy. En silti suosittele kenenkään menevän keskelle ei mitään viettämään elämäänsä.
Mutta mitäs, tässä pari viikkoa olen mietiskelly että mikä meidät ihmiset oikeen saa haluamaan elää..
Joku vastaa että elämänhalu tietenkin. Mutta mistähän lienee tuo elämänhalukin tullut?
Toiveet, kiinnostukset, unelmat.
Nuo kolme täyttää AINAKIN puolet koko elämänhalusta. Unelmat vie eteenpäin c:
Mutta ilman toiveita tai kiinnostusta, ei ole unelmia..pitää osata uskaltaa myös.. Mutta jos on ihkaoikeaa tahtoa ja tietää pystyvänsä johonkin, mikään ei voi estää!! ^^ joskus kannattaa vaan mennä tekemään, kuuntelematta mitä toiset sanoo, ja tarkoitan sellaisia asiaoita jotka auttaa etenemään elämässä EIKÄ Toisinpäinn.. Elikkä kyllä vain, ei pidä pelätä kokeilla sellassia asioita jotka miellyttää~
Ja niinkuin tuo kuva sanelee, ja aivan kuten yritin selittää, olla ilonen siitä mitä on kullakin.
Ei valittaa siitä mitä ei omista vaan iloita juuri siitä mitä on! Se se kaikista paras lahja on c: meillä kaikilla on jotain -oli se sitten koti tai vaikkapa kuulokkeet.
Vähän on paljon! Se selittää sen miksi pilalle hemmotellut kakara ei ole koskaan tyytyväinen mihinkään. Se on tottunut saamaan kaiken haluamansa, sillä on liikaa kaikkea. Ja sille ei koskaan riitä mikään. Kukaan ei varmaan halua tuollaista elämää. Tavarat ei tee onnelliseksi. Oikeasti onneliseksi tekee tärkeät ihmiset, jotka rakastaa sinua juuri tuollaisena ja tekee kaikkensa eteesi~
Elämä on niin ihanaa, älkää katsoko sen nurjia puolia.
Mutta tunteita ei saa myöskään estää!
Jos mielesi tekee itkeä, itke. Jos hymyilyttää niin hymyile, jos tekee mieli huutaa niin HUUDA!
Älä estä itseäsi ~ Olkaa vapaita sieluja ~ Lentäkää yli meren ja nouskaa vuorten huipulle!
Kukaan ei voi estää meitä elämästä omaa elämäämme!
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti